Pirullista peliä

Kovat on ajat, mutta kovat on pojatkin, sanotaan.

Katsoin eilen MOT-ohjelmaa ”palkattomasta harjoittelusta”. Tyrmistyin.

Työharjoittelijoita on luonnollisesti eri tasoisia, mutta täyden päivän teettäminen ilmaiseksi jo

ammattitaitonsa todistaneilla ihmisillä on pirullista peliä.

Tällainen meno syö sekä ihmiset että heidän sielunsa.

Maailmanlaajuinen suuri raha hokee yhden vaihtoehdon politiikkaa.

Tiedän kokemuksesta kuinka tuskallista on esittää edes EU-tasolla kriittinen vaihtoehto.

Demokratian ja kansallisen suvereniteetin puolustajasta yritetään väkisin leipoa impivaaralaista.

Mies kestää, kun asia on oikea.

Olla yksin oikeassa, on sama kuin olla väärässä. Kun olet liikaa aikaasi edellä, sinut leimataan hulluksi.

Niin kävi George Orwellille, jonka aivan loistava kirja 1984 on ajankohtainen. Iso veli valvoo ja

kaukovarjostimen valta ulottuu kaikkialle.

Teoksen alkuperäinen nimi piti kaiketi olla Viimeinen eurooppalainen. Tällä menolla Eurooppa tuhoaa

itsensä.

Maailmanlaajuinen vapaakauppa toimii liian harvojen pussiin. Tarvitaan alueellista vapaakauppaa,

Eurooppa olisi yksi vapaakauppa-alue. Mahdotontako? Ei, idea on vaan liikaa aikaansa edellä.

Suomi on mahdollisuuksien maa. Meillä on iso maa ja hyvät vesivarat. Pärjäämme, kun pidämme

väestämme ja maastamme huolta.

Synnistä saa vain lyhytaikaista nautintoa.