Painava salkku

Mihin se Soini häipyi, kun ei kuulu mitään?

No nyt kuuluu.

Suomessa on kuukausitolkulla huudettu painavaa EU-virkaa milloin Paavo Lipposelle, milloin Olli

Rehnille.

Ei tullut Lipposesta EU-presidenttiä, eikä Rehnistä EU-ulkoministeriä, vaikka koko Suomen tuki oli

takana.

Nyt haetaan Olli Rehnille painavaa komissaarisalkkua.

Suomi haki aikanaan voimallisesti EU:n elintarvikevirastoa. Ei saanut. Korvikkeena tuli Kemikalivirasto.

Olen EU-Parlamentissa Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa-ryhmän työvaliokunnan puheenjohtaja.

Johdan yhdeksän maadelegaation muodostamat kokoukset ryhmässämme. Vastaavassa asemassa ei

tällä hetkellä ole muita suomalaisia. Toivon, että jatkossa on.

Jokaisessa EU-ryhmässä on iso liuta ryhmän työntekijöitä. Sosialisteilla noin 200 työntekijää.

Meidän ryhmässämme on vain muutamia. Nyt kun ryhmään haetaan suomenkieltä ja myös muita kieliä

hallitsevaa ammattilaista, joka osaa työn hoitaa on nostettu hirveä parku. Kauheaa, jos virkaan

valittaisiin Perussuomalainen!

Miksi se on niin paha, että Perussuomalainen saisi omassa ryhmässään painavan salkun, jotta

suomalaisten ääni kuuluisi?

Kauheaa, että Perussuomalaiset ovat saavuttaneet luottamusta omassa ryhmässään.

Eikös se nyt ollutkaan niin, että EU:ssa pitää hakeutua vaikutusvaltaisiin asemiin?

Vielä pahempaa, jos niihin pääsisi.

Olli Rehn sai talous- ja raha-asiain salkun. Se on merkittävä tehtävä. Onneksi olkoon.

Rehnin palkkaa ei ole tähän asti vielä kovin korkein kirjaimin mediassa levitelty. No, sekin aika tulee.

Toivottavasti myös Perussuomalaiset saavat oman painavan salkkunsa omassa ryhmässään.

Voin olla iloinen molemmista.

YLE:n gallup lupasi Perussuomalaisille 7,7 prosentin kannatusta, nousua oli 0,4 prosenttia.

Gallupit tulevat ja menevät. Perussuomalaiset vahvistavat perustaa ja kannatus mitataan vaaleissa.

Lepo vaan. Tiedän, mitä teen. Karaistunut kenttämme on valmis taisteluun, kun aika on. Ja se tulee.