Tässä EU, missä demokratia?

EU on pehmeä suurvalta. Toisinajattelijoita ei teljetä sisätiloihin. Heidät pistetään äänestämään

uudestaan.

Eliitit eivät halua demokratiaa ja yllättäviä vaalituloksia. He haluavat ”vakautta”, oman valtansa

säilymistä. Se merkitsee eliitin etujen mukaista politiikkaa, joka on sama kuin ”Euroopan etu”.

Irlantilaiset komennettiin toisen kerran äänestämään pilkulleen samasta sopimuksesta. Nyt irlantilaiset

äänestivät ”oikein, eurooppalaisesti ja vastuunsa tuntevasti”.

”Typerät ja tyhmät ennakkoluulot oli voitettu, oli saatu oikeaa tietoa.”

Muutos EI-äänistä KYLLÄ-ääniin oli todella suuri.

Miksi niin moni käänsi takkinsa? Pelko? Talouskriisi? Yksin jääminen?

Voi voittajia!

Te voititte. Tuntuuko nyt hyvältä ”reilun” taiston jälkeen. Voittihan Argentiinakin jalkapallon MM-kisoissa

aikoinaan Englannin Maradonan käsimaalilla.

Kumpi tänä päivänä muistetaan? Pelin lopputulos vai Maradonan vilppi? Katsokaa voittajaa,

Maradonaa. Hyvin pyyhkii?

Opiskelin Helsingin Yliopistolla rauhanmarssien kulta-aikana 1980-luvun alussa.

En marssinut maksetuissa marsseissa, joissa USA:n aseet olivat pahoja ja Neuvostoliiton aseet olivat

rauhan aseita.

Kaikenkarvaisten ”rauhanaktivistien” kansoittama rauhanjuna ajoi ympäri Suomea veronmaksajien

varoilla.

YYA oli voimissaan ja notkea valtaeliittimme kehui rauhantahtoista rinnakkaiseloa ja ylisti ”Leninin

Suomelle antamaa itsenäisyyttä”.

Minne ovat muuten curriculumeista häipyneet Neuvostoliiton ajan yhteistyötahojen myöntämät

kunniamerkit?

Kommunismissa oikea vaalitulos tiedettiin jo ennen äänten laskentaa. EU-demokratiassa äänestetään

tarpeeksi monta kertaa, jotta saadaan oikea tulos.

Tässä EU, missä demokratia?

Huomenna, maanantaina, nousen taas Brysselin koneeseen. Tiedossa ja tulossa on neljä päivää EUparlamenttia.

Elämän yliopistoa.