Vihreä vaihtoehto?

Vihreä liike syntyi Suomessa vaihtoehdoksi silloiselle 1980-luvun alun tunkkaiselle politiikalle.
”Fiksu” ihminen äänestää vihreitä. Katin kontit.
Vihreä liike ei enää ole vaihtoehtoliike – se on osa valtarakennetta.
Hallituspuolue Vihreät myötäilee porvarihallituksen linjaa kaikessa olennaisessa.
EU-politiikassa vihreät ovat federalistinen liike, joka avoimesti kyseenalaista kansallisen suvereniteetin.
EU:ssa tämän näkee vastenmielisen selvästi.
Vihreät haluavat ruuhkamaksuja, vaikka Suomessa ei juuri ruuhkia ole. Vihreät haluavat haittaveroja
haittaaman kaikkein pienituloisimpien elämää.
Vihreillä on oma maailmanloppuvisionsa; ilmastonmuutos. Sen varjolla voidaan oikeuttaa EU:n
olemassa olo, kun ”maailman menestynein rauhanprojekti” ei enää myy.
Vihreitä on eniten kaupungeissa ratikkakiskojen varrella, josta itse pääsee kulkemaan
joukkoliikenteellä. Nelosen ratikassa istuen on kiva kannattaa bensan hintojen nousua ja
”kaupunkirakenteen eheyttämistä”.
Vihreä puolue on feministinen. Se tuonee lohtua paperityöläisen arkeen.
Vihreät ei ole vaihtoehto porvareille, ei EU:lle, ei rappioliberaaleille… Siis mille sitten?
Mutta on vihreissä mukavia ihmisiä. Idealistit ovat suloisia.
Tulin eilen Brysselistä. Nyt on edessä muutaman viikon loma.
Lähden vanhaan Satakuntaan, siellä vihreät ovat luonnollisessa koossaan – marginaalissa.