Venäläisten maakaupat

Venäjän presidentti Medvedev on parhaillaan valtiovierailulla Suomessa. Hyvä niin.

Kysyin eduskunnassa vuosi sitten hallitukseltä venäläisten maakaupoista Itä-Suomessa. Sain vastauksen. Kysymykseni ja hallituksen vastaus ohessa.

Hallituksen linja löytyy hallituksen vastauksesta. Mielestäni hallituksen linja vaatii korjausta.

Mielenkiintoista on, että nyttemmin myös hallituspuolueiden kansanedustajat ovat aktivoituneet tässä monessakin mielessä isänmaalle tärkeässä asiassa.

Maa- ja tonttikauppojen rajoittaminen lainsäädäntömuutoksin

Eduskunnan puhemiehelle

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suomessa tonttien myynti Euroopan unionin ulkopuolisten maiden kansalaisille on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Etenkin Itä-Suomessa maata ja kiinteistöjä on myyty huomattavia määriä venäläisille, eikä nykyinen lainsäädäntö aseta rajoitteita näille kaupoille. Alueen elinkeinoelämä kieltämättä hyötyy uusien asukkaiden tuomista tuloista, mutta tonttikaupat aiheuttavat myös negatiivisia vaikutuksia.

Etenkin Itä-Suomessa ulkomaalaisten kanssa tehdyt kaupat ovat nostaneet tonttien hintoja merkittävästi, ja hinnat alkavat olla useiden paikallisten asukkaiden ulottumattomissa. Maapohjan myyminen on myös kansallinen kysymys ja poliittinen päätös, jossa on oltava selvä lainsäädännöllinen pohja. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan oikeus- tai ympäristöministeriössä ei ole yksityiskohtaista tietoa muiden EU- tai ETA-maiden lainsäädännöstä ulkomaalaisten maakauppojen osalta. Oikeusministeriöstä on kuitenkin todettu, että kansainvälisestä selvityksestä voisi olla hyötyä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus aikeissa selvittää ulkomaalaisten maakauppoja koskevaa muiden EU- tai ETA-maiden lainsäädäntöä ja aikooko hallitus harkita ja mahdollisesti toteuttaa maa- ja tonttikauppojen rajoittamista lainsäädäntömuutoksin?

Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2008

Timo Soini

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Timo Soini /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 155/2008 vp:

Onko hallitus aikeissa selvittää ulkomaalaisten maakauppoja koskevaa muiden EU- ja ETA-maiden lainsäädäntöä ja aikooko hallitus harkita ja mahdollisesti toteuttaa maa- ja tonttikauppojen rajoittamista lainsäädäntömuutoksin?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Oikeusministeriössä on selvitetty äskettäin kiinteistön hankintaa koskevia rajoituksia Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa. Käytettävissä olevien tietojen mukaan Ruotsissa ei ole voimassa mitään kiinteistöjen hankintaa koskevia rajoituksia, jotka kohdistuisivat erityisesti ulkomaalaisiin. Myöskään Saksassa ei ole voimassa erityisesti ulkomaalaisiin kohdistuvia kiinteistöjen hankintaa koskevia rajoituksia. Saksassa liittovaltio voi rajoittaa muiden kuin Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten tai näihin jäsenvaltioihin rekisteröityjen yhteisöjen oikeutta hankkia kiinteistöjä, mutta oikeusministeriön tietojen mukaan rajoituksia ei ole säädetty. Ruotsista ja Saksasta poiketen Tanskassa on rajoitettu ulkomaalaisten oikeutta hankkia kiinteistöjä. Henkilö, jonka kotipaikka ei ole Tanskassa tai joka ei ole aiemmin asunut Tanskassa vähintään 5 vuoden ajan, ei voi hankkia kiinteää omaisuutta ilman oikeusministerin lupaa. Sama koskee yhteisöjä ja muita yhteenliittymiä, joiden kotipaikka ei ole Tanskassa. Kielto koskee kuitenkin Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisia ja yhteisöjä vain siltä osin kuin kyse on vapaa-ajan kiinteistöistä. Tämä Tanskan oikeus rajoittaa vapaa-ajan kiinteistöjen hankintaa on hyväksytty Maastrichtin sopimuksessa.

Suomi on asteittain luopunut ulkomaalaisiin kohdistuvista kiinteää omaisuutta koskevista hankintarajoituksista. Viimeiset rajoitukset poistuivat 1.1.2000, kun laki ulkomailla asuvien ja ulkomaisten yhteisöjen kiinteistönhankintojen valvonnasta (1613/1992) kumottiin. Syynä tähän oli se, että Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa koskeva siirtymämääräys (liittymisasiakirjan 87 artikla) velvoitti poistamaan vapaa-ajan asuntojen hankkimista koskevat rajoitukset unionin jäsenvaltioiden osalta. Kumoamislakia koskevan hallituksen esityksen (HE 171/1999 vp) perusteluissa todetaan, ettei rajoituksia voida pitää perusteltuina myöskään unionin ulkopuolisiin maihin nähden.

Kiinteistöjen kauppahintatilaston mukaan Suomessa vuosina 2003-2007 tehtyjen kiinteistökauppojen, joita oli hieman alle 430 000, yhteenlasketusta kauppahinnasta noin 99 % oli peräisin Suomen kansalaisilta ja Suomeen rekisteröidyiltä yhteisöiltä. Kun otetaan huomioon se, että ostajana oli ulkomaalainen alle yhdessä prosentissa kauppoja, näyttäisi ulkomaalaisten tekemien kauppojen vaikutus Suomen kiinteistömarkkinoiden yleiseen hintatasoon vähäiseltä. Alueellisesti lähinnä Itä- ja Kaakkois-Suomessa ulkomaalaisten kiinteistökaupat ovat saattaneet jossain määrin vaikuttaa hintojen kehitykseen. On kuitenkin vaikea arvioida, onko kyse pidempikestoisesta kehityssuuntauksesta vaiko ohimenevästä ilmiöstä.

Ulkomaalaisiin kohdistuvien kiinteän omaisuuden hankintaa koskevien rajoitusten ottaminen uudelleen käyttöön edellyttäisi painavia perusteita. Toistaiseksi ei ole selkeätä näyttöä, että ulkomaalaisten kiinteistönomistuksesta tietyillä alueilla olisi aiheutunut sellaisia vakavia taloudellisia, yhteiskunnallisia, ympäristöllisiä tai alueellisia vaikeuksia, joiden vuoksi rajoituksia voitaisiin pitää perusteltuna.

Näillä perusteilla valtioneuvostossa ei ainakaan tässä vaiheessa nähdä tarpeellisena ryhtyä valmistelemaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Oikeusministeriössä seurataan kuitenkin jatkossakin ulkomaalaisten kiinteistönomistustilanteen kehittymistä.

Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2008

Oikeusministeri Tuija Brax