Hyvää oppositiopolitiikkaa

Kansa kiittelee perussuomalaisten oppositiopolitiikkaa. Kyynikot kyselevät mitä se on?

Pidin pari viikkoa sitten puheen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Hallitus antoi asiasta selonteon.

Olen ollut kahdessa viimeisessä parlamentaarisessa seurantaryhmässä mukana. Tiedän siis asiasta jotakin.

Puhuin ja perustelin. Tiedotusvälineet eivät kertoneet siitä juuri mitään.

Eilen kysyin Eduskunnan kyselytunnilla valtiovarainministeri Kataiselta, että eikö niitä muutama vuosi sitten kovalla tohinalla koottuja EMU-puskureita voisi käyttää suomalaisen työn tukemiseen?

Vaikutelmakseni jäi, etteivät EMU-puskurit olleet ministerille kovin tuttuja.

No, ei pidä olla pikkumainen.

Ehdotukseni on, että työeläkelaitoksissa olvat EMU-puskurit ( 4-4,5 miljardia euroa) käytetään suomalaisen työn hinnan alentamiseen niin, että vuosina 2009-2010 kumpanakin työn kustannuksia alennetaan 2 miljardia vuodessa EMU-puskureista.

Mahdanko päästä tällä esitykselläni Huvudstadtsbladetin etusivulle? Tuskin edes sisäsivulle.

Entäs Hämeen Sanomiin?

—–

YLEn Perussuomalaisia koskeva tutkimus on ollut pahanpäiväinen järkytys ahdasmieliselle vasemmistolle.

Ajatella, että Suomen todellinen työväenpuolue on Perussuomalaiset.

Kepua taas närästää, että tämä puolue on arvoiltaan isänmaallis-konservatiivinen, jonka poliittinen koti on keskellä poliittista karttaa.

Ennakkoluuloissaan lilluville (kriitikkoja tarvitsemme ja arvostamme, ennakkoluuloja emme) Perussuomalaisten leimaaminen ääripuolueeksi on taas hieman hankalampaa. Elämän opetukseen nojautuen luulen, että ei se yritystä estä.

Galluphuumassa ei pidä höyrähtää. Hissit kulkevat molempiin suuntiin. Tärkeintä on pitää ajatukset rehellisinä.