Jankutus yhden miehen puolueesta

Perussuomalaisten nouseva kannatus ei ole jäänyt huomaamatta.

Sen huomaa itsekin. Tuorein kokemus on eiliseltä, Hämeenlinnan elomessuilta. Puolueemme kiinnostaa, kannattajia tulee lisää ja uteliaita on sitäkin enemmän.

Samaan aikaan puolueemme kannatuksen nousun kanssa on alkanut jankutus Perussuomalaisista yhden miehen, Timo Soinin, puolueena.

On totta, että puolueen julkisuuskuvassa puheenjohtajalla on huomattava merkitys, eikä puheenjohtaja kannatuksellekaan ole hallaa tehnyt, mutta ei yksi miespääsky kesää tee.

Perussuomalaisten murtumatonta perustaa on rakennettu vuodesta 1995 ja olen ollut puheenjohtajana vuodesta 1997.

On kynnetty, kylvetty, kasteltu ja kansa on antanut kasvun.Itämisaika oli vuosia, pintakasvu on ollut nopeutuvaa, mutta juuriin perustuvaa.

Muistan millaista on politiikan korpitaipaleella. Ketjumme oli harva, mutta murtumaton.

Perussuomalaisilla on vahvuuksia sekä puolueena että henkilöissä.

Tyvestä puuhun mennään, politiikassakin. Ei ammattimiehen asemaa ja kykyä saa ilmoittautumismenettelyllä vaan kovalla käytännön työllä ja itsensä kehittämisellä.

Menestys on ennen työtä vain sanakirjassa.

Perussuomalaiset on kasvava puolue, jonka poliittinen ohjelma on selkeä ja ymmärrettävä. Tätä linjaa olen vienyt eteepäin ja tarkoitus on saada rinnalle lisää poliittisen evankeliumin levittäjiä.

Siksi jankutus, josta yritetään saada aikaan renkutus Perussuomalaisista yhden miehen puolueena on puolueelle haaste.

Perussuomalaisten tulee käytännön töin ja toimin osoittaa, että puolueemme ei ole ainoastaan puheenjohtajan varassa.

Puhe ei riitä, tarvitaan näyttöä. Eduskuntavaaleissa tuli näyttöä 5 kansanedustajan edestä. Jokainen tietää, kun vähänkin ajattelee, että Raimo Vistbackan vuonna 1987 alkanut parlamentaarinen ura on hänen ja pohjalaisten työn tulos.

Seuraava näyttömahdollisuus ovat syksyn kuntavaalit. Timo Soinia ei valita Salon, Kouvolan tai Joensuun valtuustoon, mutta kun sinne valitaan yksi tai useampia Perussuomalaisia valtuutettuja puolueen kuva monipuolistuu.

Perussuomalaisilla on vajaat 3 000 jäsentä ja viimeisessä puoluehallituksen kokouksessa hyväksyttiin toistasataa lisää. Siitä joukosta kasvaa uutta voimaa päätöksentekoon.

Perussuomalaisten maine on hyvä. Puheenjohtajalla on siinä oma merkityksensä, tekijöitä on muitakin.

Puheenjohtajan tehtävä on saada jäsenistöstä paras mahdollinen irti.

Siinä on onnistuttu viime aikoina hyvin. Siksi uskon, että kasvu jatkuu.