Moskova ja uusi tokaisu

Moskova oli paikallaan. Suurkaupunki sykki elämää. Näin ja aistin monenlaista.

Jos Suomen on jonkun maan kanssa syytä olla hyvissä väleissä, on se maa Venäjä.

Venäjällä on aina ongelmia. Iso maa, isot ongelmat, siunaili Hrutsev-vainaa.

Kristus Vapahtajan kirkkoa katsellessa saatoin vain ihmtellä kommunismin barbaarisuutta. Bolsevikki-toverit kun aikanaan turmelivat koko kirkon ja perustivat paikalle maauimalan ja käymälän.

Enää ei ole maauimalaa, ei käymälää, eikä bolsevikki-tovereita. Kirkko on, siinä se. Lopulta Luoja tekee lopun sekä mahasta että syöjästä.

Venäjä ei ole tällä hetkellä Suomelle sotilaallinen uhka vaan taloudellinen mahdollisuus.

Venäjä ei ole demokratia, mutta se on suvereeni valtio. Jos joku menee ehdottamaan Venäjälle EU-jäsenyyttä saa kysyjä selvän vastauksen: Venäjäkö EU:hun, eihän se ole mahdollista, me olemme suvereeni ja itsenäinen valtio. Tak, näin se on.

Olipa mukavaa, että matkalla Venäjällä sai alkunsa ja muotonsa uusi EU-tokaisu. Ensi-ilta on joskus lähiaikoina Eduskunnan täysistunnossa. Mitä yhteistä on EU:lla ja krokotiilillä? Siitä jatkossa enemmän.