Slovenia

Kävin valiokuntamatkalla Sloveniassa. Mielenkiintoinen keikka. Pieni maa valmistautuu EU-puheenjohtajuuteen. Haaste on kova ja intoa tuntuu olevan. En perusta juurikaan EU:n toimivuuudesta, en ole sitä tarvinnut, enkä tarvitse.

Sloveniassa oli paljon sympaattista. Se on aina ollut osa jotakin isompaa valtakuntaa. Itsenäisyys koitti 1991, kun Jugoslavia kaatui kommunismin romahdettua kautta Euroopan. EU:n myötä suvereniteetti on ohentunut, mutta kyllä se kommunismin voittaa.

EU on Slovenian tapaisille maille eteenpäin menoa – Suomi on siihen kolhoosiin ylikypsä.

Slovenia on toimiva maa, ihmiset olivat ystävällisiä. Maa oli puhdas, rikollisuutta vähän, perusarvot terveet. Onnea vaan.

Joskus on hyvä katsoa maailmaa helikopteriperspektiivistä. Kävin Sloveniassa aamumessussa. Kirkko edustaa minulle kestävää globaalisuutta. Arvot yhdistävät – ei ahneus.

Slovenian matka muistutti minua siitä työstä, jota ulkoministeriön virkamiehet tekevät ulkomailla. He edustavat suomalaisuutta ulkomailla. Se miten edustavat ei ole samantekevää. Suomen Slovenian suurlähetystö on naisten käsissä – ja hyvissä käsissä onkin. Konstailematonta, näkemyksellistä ja ystävällistä.

Pienten maiden ja pienten kansojen on pidettävä yhtä , vaikka sitten EU:ssa. Sitä vettä melotaan mitä kanootin alla on.