Asutustoiminta oli suurtyö

Olin eilen Iisalmessa Profeetta Elian kirkon 50-vuotisjuhlassa ja karjalaisen asutuksen Savoon juurtumisen 60-vuotismuistojuhlassa. Päivä oli mieleenpainuva.

Isänmaamme tappiot viime sotien aikana olivat mittavat ja kärsimykset mittaamattomat. Itsenäisyys säilytettiin raskain uhrein. Matkaa oli jatkettava löylytettynä, muttei lyötynä.

Suomi pakkoluovutti Neuvostoliitolle noin 12 prosenttia pinta-alastaan ja sai maksettavaksi raskaat sotakorvaukset.Yli 400 000 suomalaista joutui jättämään kotinsa ja aloittamaan uuden elämän eri puolilla Suomea.

Tätä asutustoimintaa johti Veikko Vennamo. Hänen elämänsä suurtyö oli tämän valtavan asutustoiminnan johtaminen, joka tapahtui siis ennen hänen merkittävää poliittista uraansa, jonka puitteissa itse tutustuin häneen.

Iisalmen juhlapäivässä sain käydä läpi asutustoiminnan ja ortodoksisuuden historiaa Suomessa. Monet joutuivat aloittamaan täysin tyhjästä, mutta Suomi nousi. Yötä päivää vasarat paukkuivat, kun ihmiset rakensivat omilla käsillään itselleen tilan ja tulevaisuuden.

Elämä voitti, koska Elämänantaja on jo voittanut. Usko siirtää vuoria. Se tekee mahdottomasta mahdollisen, tahdon voimalla.

Suuri sortaja, Neuvostoliitto, on jo historian roskatunkiolla. Pienet ja löylytetyt ovat nousseet. Ne ovat todistus siitä, mitä murtumaton perusta mahdollistaa.

Perussuomalaisissa on paljon vielä mukana niitä ihmisiä, jotka ovat omakohtaisesti kokeneet jälleenrakennuksen ihmeen. Tämä perintö on arvokas osa aatettamme. Aate ja linja kehittyy ja täydentyy erilaisilla ihmisillä ja elämänkokemuksilla.

Ihminen on tarkein, ei valta mahtavuus. Pienomistus on kansan turva. Asutustoiminta ja omien kotien hankinta sinetöivät demokratian voiton Suomessa. Kansaa jakava kiihotus ja meille vieraat tuontiaatteet eivät saaneet voittoa – ei väkivallalla, eikä äänestyslipulla.

Maan hiljaiset voittivat Suomen meille. Toivossa on hyvä elää ja uskossa kuolla.